Agilitya läpi elämän: Lapsi agilityurheilijana

Ylen aamu-tv:ssa oli eilen fysioterapeutti Jarmo Ahonen puhumassa huolestuneena lasten liikkumisen vähyydestä. Voisikohan agility kannustaa lapsia liikkeelle? Me olemme äskettäin saaneet tutustua Hilma Larkelan pitämään hienoon lasten agilitytoimintaan Mynämäellä ja vastaamme kysymykseen todellakin voi! Katso vaikka itse oheiselta videolta. Käydään tässä artikkelissa läpi, miksi agility on niin hyvä lasten liikuntamuoto ja seuraavasta kirjoituksestamme saat käytännön vinkkejä lasten agilityn järjestämiseen.

Agilitysta tekee erinomaisen lasten liikuntamuodon sen tapa yhdistää ainutlaatuisella tavalla sekä liikunnan aikaan saamat että koiran kanssa toimimisesta saatavat hyödyt.

Agilityn hyödyt lapselle

  • Agility antaa lapselle onnistumisen kokemuksia
  • Agility on monipuolista liikuntaa, joka soveltuu kaiken ikäisille
  • Lapsi kehittyy ottamaan koiran radalla huomioon – vaikutukset siirtyvät muuhunkin elämään
  • Koiran kanssa toimiminen antaa lapselle useita terveyshyötyjä

Lasten liikunta yleisesti

Liikunta vaikuttaa lasten ja nuorten biologiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja terveyteen monin tavoin. Liikunta parantaa sen hetkistä terveyttä ja vointia, sekä vahvistaa edellytyksiä elinikäisen liikunnan ja terveiden elintapojen ja tottumusten omaksumista. Liikunta myös vähentää myöhemmän sairastumisen riskiä. (Vuori ym., 2011).

Liikunnan tulee tuottaa lapselle myönteisiä kokemuksia, kuten iloa, onnistumista, jännitystä, menestymistä ja porukkaan kuulumisen tunnetta.

Kun lapsi tai nuori saa itse valita harrastuksensa, he valitsevat sen pääsääntöisesti  omaa kehitysvaihettaan ja edellytyksiään vastaaviksi. Liikunnan tulisi tuottaa myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia, kuten iloa, onnistumista, jännitystä, menestymistä ja porukkaan kuulumisen tunnetta. Tällöin liikkeiden ja liikkumisen harjoittelu kehittää lapsen minäkuvaa ja omanarvontuntoa. Liikunnan tuleekin vastata lapsen tai nuoren omia toiveita, tarpeita ja mahdollisuuksia. (Vuori, ym., 2011.) Näiden tunteiden muodostumisissa lapselle tai nuorelle on myös aikuisen kouluttajan, treenikaverin tai kisakaverin toiminnalla merkitystä. Muistetaan siis kaikki ottaa lasten tarpeet huomioon ja kannustetaan nuoria liikunnan ilojen pariin!

Lasten liikuntasuosituksiin voit tutustua tarkemmin täältä Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusta.  Ja voit laskea liikkuuko oma lapsesi tarpeeksi tällä Helsingin sanomien laskurilla.

Agility lasten liikuttajana

Liikunta lapsena kehittää liike- ja liikkumistaitoja. Tämä taitojen kehittyminen perustuu pääasiassa hermostolliseen oppimiseen. Tästä syystä paras aika motoristen taitojen oppimiseen on hermoston kehitysaika, eli ensimmäiset kymmenen ikävuotta.  Motorinen oppiminen on tehokkainta, kun lapsi saa runsaasti mahdollisuuksia toimintoihin, joissa vaaditaan useiden aistien toimintaa samanaikaisesti, kuten esimerkiksi liikkumis-, käsittely- ja tasapainotaitoja. (Vuori, ym., 2011.)

Agilityssa oman lisänsä tähän tuo oman toiminnan muuttaminen koiran liikkumisen mukaan. Koira ei aina toimi odotetusti, joten lapsi joutuu agilityssa tekemään välillä nopeitakin liikesuorituksen muutoksia reaktiona koiran toimintaan. Lapsi joutuu myös rataantutustumisesta alkaen pohtimaan omaa sijoittumistaan radalla.

5-8 vuoden iässä lapsi oppii helposti kokonaisvaltaisia ja yksinkertaisia liikkeitä, kuten juoksu. Tässä iässä harjoittelun tulisi olla monipuolista ja siihen tulisi sisältyä tasapaino-, ketteryys-, liikkuvuus- ja nopeusharjoittelua, koska myöhemmin näiden ominaisuuksien kehittäminen on työläämpää. 9-12 vuoden ikä on ihmisen motorisen oppimisen kannalta tärkein ajanjakso, koska tällöin lapsen fyysinen kehitys on nopeaa ja lapset kokeilevat uusia motorisia suorituksia. Harjoittelun painopisteen tulisi tällöin olla liikkeiden ja liikesarjojen yhdistelyssä ja koordinoinnissa toisiinsa. (Kauranen, 2011.) Kymmenen ikävuoden ja murrosiän välinen aika on otollisinta luuston kehittymiselle, siihen sopivat parhaiten lajit, jotka vaativat nopeutta ja voimaa, runsaasti äkillisiä suunnan muutoksia, iskuja ja tärähdyksiä. (Vuori, ym., 2011.) Agility ja sitä tukeva harjoittelu tarjoavat parhaimmillaan näitä kaikkia.

Lasten urheilussa lajille ominasten liikemallien kehittyminen on edellytys lajitaitojen hallintaan (Vuori, ym., 2011). Tästä syystä voi olla lapselle kehittävää harjoitella ohjauksia myös ilman koiraa, jolloin suoritukset tallentuvat liikemuistiin ja ne voidaan toistaa sieltä helpommin koiran kanssa työskennellessä. Tätä taitojen harjoittelua voi kehittää agilityohjaajan fysiikkaharjoittelulla. Lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia joka päivä. Eli ryhmäpaikka agilityryhmässä, jossa varsinaista liikuntaa tulee tyypillisesti alle 10 minuuttia ei riitä yksinään päivän liikunnaksi. Lisää minuutteja saat lämmittely- ja jäähdyttelylenkeistä, sekä muusta aktiivisuudesta.

Seuraavassa kirjoituksessamme esittelemme lasten agilityliikkari-toimintaa Mynämäeltä. Agilityliikkarissa lapset toimivat kokeneiden koirien kanssa. Tämä voi olla lapselle hyödyllistä, koska kokenut koira osaa tulkita lapsen heikompiakin ohjausviestejä ja toisaalta koiran kanssa pystyy jo tekemään monipuolisia harjoitteita ja kunnon rataharjoittelua, mikä saattaa olla lapsen minäpystyvyyden kannalta erityisen edullista. Monilla paikkakunnilla ei ole järjestettyä lasten agilitya, jolloin lapsi treenaa aikuisten ryhmässä ja saattaa kokea joskus jäävänsä ulkopuoliseksi, joten mielestämme on hienoa, että seurat pyrkivät järjestämään agilitya myös lapsiryhmille.

Koiran kanssa toimimisen hyödyt lapselle

Agilityyn kuuluu luonnollisena osana koiran kanssa toimiminen. Tämä on lapsista yleisesti luonnostaan kiinnostavaa ja hauskaa. Tutkimuksissa on esitetty, että lapsen saadessa toimia eläinten kanssa heidän empatiakykynsä lisääntyy myös vuorovaikutustilanteisiin ihmisten kanssa. Eläinten kanssa lapsi oppii myös vastuullisuutta ja se vähentää myös levottomuutta ja yksinäisyyttä. (Fawcett & Gullone, 2001 & O’Haire, 2010).

Agilityssa lapsi on jatkuvassa vuorovaikutuksessa koiran kanssa koiran noudattaessa lapsen ohjeita. Tämä on lapselle tärkeää, koska hän huomaa ohjauksellaan olevan merkitystä. Koira myös reagoi agilityssa lapsiohjaajansa positiivisiin viesteihin, mikä lisää onnistumisen kokemuksia lapselle.

Koiran sosiaalisuus ja huomionhakuisuus hyödyttää lapsen ja koiran välisen suhteen muodostumista. Koiran kanssa toimiminen nostaa oksitosiinin määrää, mikä tuo niin lapselle kuin aikuisellekin hyvää oloa. Koiran kanssa oleminen laskee myös verenpainetta. Myös koira saa samat fysiologiset hyödyt ihmisen kanssa toimimisesta (Odendaal, 2000.). Kyse on siis selkeästä win-win toiminnasta.

Kokeile siis ensi kerralla jättää tabletti kotiin (tai no varmuuden vuoksi vaikka autoon) ja ota muksu mukaan treenaamaan!

 

 

Lähteet:

Fawcett, N.R., Gullone, E., 2001. Cute and Cuddly and a Whole Lot More? A Call for Empirical Investigation into the Therapeutic Benefits of Human–Animal Interaction for Children. Behaviour Change 18 (2), 124-133.

Kauranen, K. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. 2011. Liikuntatieteellinen Seura ry.

Odendaal, J.S.J. ,2000. Animal-assisted therapy – magic or medicine?. Journal of Psychosomatic Research 49, 275-280.

O’Haire, M., 2010. Companion animals and human health: Benefits, challenges, and the road ahead. Journal of Veterinary Behavior  5, 226-234.

Vuori, I., Taimela, S., Kujala, U. 2011. Liikuntalääketiede. Kustannus Oy Duodecim.

 

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Vastaa