Agilitykoirakon nopeus

Nopeus ilmenee eri urheilulajeissa eri tavoin. Agilityssa suoritusaika mitataan koirasta. Tästä voitaisiin karkeasti päätellä, että nopein koira voittaa. Nopeus (fysiologisesti ja biomekaanisesti) ei kuitenkaan tässä lajissa yksistään riitä. Kuinka nopeutta ja sen osatekijöitä voi kehittää ja mitä hyötyä siitä on?

Nopeuden harjoittaminen edellyttää koirakolta hyvin rakennettua pohjaa, jossa fyysisen kunnon osa-alueita, kuten kestävyyttä, voimaa ja liikkuvuutta, on harjoiteltu monipuolisesti.

Nopeus on riippuvainen lihasten supistumiskyvystä, hermolihasjärjestelmän toimintakyvystä, sekä lihasten energia-aineenvaihdunnasta.

Mitä nopeus on?

Nopeus on liikkeen tai liikesarjan tekemistä mahdollisimman nopeasti. Nopeus edellyttää:

  • Ohjaajalta hyvää tekniikkaa (juoksutekniikka) sekä lajitaitoa (ohjauskuviot), voimaa (erityisesti nopeusvoimaa) sekä rentoutta.
  • Koiralta hyvää tekniikkaa (liikkuminen- ja hyppytekniikka) sekä lajitaitoa (taitoa lukea esim. käännöksestä kertovat ohjaukset nopeasti), voimaa sekä kehonhallintaa.

Miksi ohjaajan kannattaa harjoittaa nopeutta ja sen osatekijöitä?

Ainakin siksi, että agility on nopeuslaji. Ohjaajan puutteita fysiikassa voi aina kompensoida hyvillä koirankoulutustaidoilla/hyvin koulutetulla koiralla.

Kun koira on hyvin koulutettu, miksi antaisit etua kilpakumppanille, jolla on taitavan koiran lisäksi hyvä fysiikka? Toki tavoitteesi lajissa määrittelevät pitkälle sen, kuinka paljon haluat panostaa omaan oheisharjoitteluun.

Tavoitteet sekä se ”missä vaiheessa ollaan” priorisoivat harjoittelusi painotusta.

Kun nopeuden eri osa-alueet (reaktionopeus, liikenopeus, räjähtävä nopeus ja nopeustaitavuus) ja sen osatekijät ovat hyvässä tasapainossa, pystyt mm. ponnistamaan liikkeellelähdöissä nopeasti uuteen suuntaan, reagoimaan nopeasti koiran sijaintiin ja antamaan oikea-aikaisen ohjausvihjeen, tekemään ohjauskuvion nopeasti sekä kiihdyttämään nopeasti suorilla pätkillä.

Kun pystyt toimimaan radalla nopeasti ja vaivattomasti, voit keskittää ajatukset paremmin tärkeimpään, eli koiraan.

Mitä teet nopeudella, jos sinulla ei ole taitoa?

Et tee nopeudella mitään, jos et tiedä mitä olet tekemässä. Lajissa kuin lajissa, etenkin agilityssa tämä on kynnyskysymys.

Sen lisäksi, että kyseessä on nopeuslaji, on agility ennen kaikkea taitolaji. Lajitaitoa ohjaajan näkökulmasta ovat erityisesti ohjauskuviot, mutta myös juoksutekniikka kiihdytyksissä sekä liikkumisen perustaidot kuten käännökset sekä suunnanvaihdot.

Taidon ylläpitäminen tässä nopeatempoisessa suorituksessa vaatii paljon havainnointia. Ja niin kauan kuin havainnointi on enemmän omassa tekemisessä, on se pois koiran ohjaamisesta (vihjeiden antamisesta) sekä ratakokonaisuuden havainnoinnista.

Taidon oppiminen on monitasoinen kokonaisuus

Ohjaajan näkökulmasta taito on lopputulos, joka näkyy ulospäin sujuvana ja oikea-aikaisena ohjauksena. Sen myötä koira saadaan ohjattua sujuvasti oikeiden esteiden kautta, optimaalisia linjoja pitkin maaliin.

Taidon oppiminen yleisesti kuin myös agilityssa, vaatii analysointia, havainnointia sekä päätöksentekokykyä.

Oletko joskus kuullut sanottavan “en osaa tehdä valssia ”. Valssin voi -usko tai älä, ohjauskuviona (sen monimuotoisuudessaan) oppia.

Ensin sinun tulee analysoida, mistä ohjauskuviossa eli liikesarjassa on teknisesti kyse? Miten liikesarja alkaa, mihin se johtaa sekä mihin se päättyy? Lisäksi sinun tulee havainnoida miten se tehdään suhteessa esteisiin ja koiraan.

Jokaisen ohjauskuvion voi oppia tekemään lähes yhtä automaationa kuin suoraan juoksemisenkin. Se edellyttää kuitenkin harjoittelun lisäksi liikkeen analysointia.

Analysointia kannattaa tehdä lajiharjoituksissa, ja käyttää treeniaika tehokkaasti myös siellä kentän laidalla. Myöskin mielikuvaharjoitukset vaikkapa kotisohvalla kehittävät fyysistä suoritusta ”ilman fyysistä” harjoittelua.

Koiran fysiikkaa ei voi kompensoida ohjaajan kouluttamisella

Koira tekee ratasuorituksen aikana paljon kiihdytyksiä ja jarrutuksia. Erona ohjaajan suoritukseen on se, että koira suorittaa kiihdytysten ja jarrutusten välissä erilaisia taitoja vaativia esteitä.

Toisinaan koira joutuu jopa jarruttamaan liikkuvalla alustalla (keinu). Vaatii siis paljon koiran fysiikalta, jotta se pystyy ylläpitämään nopeutta, kehoa säästäen.

Jokainen kiihdytys radalla vie aikaa, ja niissä säästetyt sekunnit näkyvät suoraan lopputuloksessa. Oletuksena toki on, että koira on tullut maaliin optimaalisia linjoja pitkin.

Kun koira harjoittelee kiihdytyksiä ja jarrutuksia muussakin arjessa, se paitsi kehittää kehoaan niissä vaadittavien ominaisuuksien osalta, se myös oppii kiihdyttämisen ja jarruttamisen taitoa, jolloin ne eivät enää ole agilityradalla niin kuormittavia.

Ohjaajan reaktio- ja räjähtävä nopeus sekä nopeustaitavuus

Agilityn näkökulmasta erityisesti reaktio- ja räjähtävä nopeus ovat tärkeitä nopeuden osa-alueita, unohtamatta nopeustaitavuuden merkitystä.

  • Reaktioaika on se aika, joka kuluu ärsykkeestä liikkeen aloittamiseen. Esim. lähetät koiran suorittamaan hyppyestettä ja koiran lukittua esteen lähdet liikkeelle seuraavaan tilanteeseen.

 

  • Räjähtävä nopeus on yksittäinen mahdollisimman nopea liikesuoritus. Esim. edeltävässä esimerkissä liikkeellelähdössä ponnistava askel uuteen suuntaan.

 

  • Nopeustaitavuus tulee esille nopeana ja tarkoituksenmukaisena ohjauksena. Esim. ohjaus on oikea-aikainen koiralle ja ohjauksessa liikutaan oikeaan suuntaan.

 

Nopeus kehittyy myöskin kehittämällä nopeuden eri osatekijöitä. Osatekijöitä on mm. reaktiokyky, rytmitaju, liiketiheys, nopeusvoima, taito, liikkuvuus, rentous sekä elastisuus. Monipuolisella harjoittelulla nopeusominaisuudet kehittyvät monialaisesti.

Koiran erityispiirteet

Ihmiseen verrattuna koiran erityispiirre nopeuden harjoittamisessa on vietit. Vietit ohjaavat koiran toimintaa pennusta asti.

Laumassa kasvava ja paljon luonnossa vapaana liikkuva pentukoira saattaa ottaa päivittäin useita kiihdytys- ja jarrutusharjoituksia luonnostaan, kun taas hihnan päässä liikkuva kerrostalossa ainoana koirana asuva koira saattaa ottaa ainoat kiihdytyksensä agilityradalla, jos hänen ohjaajansa ei kiinnitä asiaan erityistä huomiota.

Tästä syystä ihmisellä on iso vastuu huolehtia koiran henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista, jotta lajiharjoittelu olisi turvallista.

Myös koiran tapaturmariski kasvaa, jos fysiikassa on puutteita tai harjoitusta tehdään huonosti palautuneena. Voit lukea tarkemmin ”Agilitykoirien tapaturmista, sekä niihin vaikuttavista tekijöistä” täältä. 

Koiran nopeus on monen tekijän summa

  • Reaktiokyky: ohjaajan liikkeeseen, sijaintiin, suullisiin käskyihin, sekä näköärsykkeeseen (este) reagoiminen
  • Askeltiheys- ja pituus: suoralla juokseminen vs. käännökset, näiden nopeat vaihtelut
  • Askellajin vaihto: erisuuntaiset käännökset, laukan vaihdot, laukka vs. ravi,
  • Nopeusvoima: ponnistaminen hypylle tai alastulon jälkeinen kiihdyttäminen
  • Taito: hyppytekniikka, ohjausten lukeminen, esteosaaminen ja itsenäisyys
  • Liikkuvuus: erityisesti selkäranka ja lonkka
  • Lihasvoima: Kiihdytyksissä erityisesti takajalkojen lihakset sekä selkä
  • Kudosten joustavuus
  • Hermolihasjärjestelmän toiminta
  • Yleinen terveys ja koiran rakenteelliset ominaisuudet

Agilityssa koirakon keskinäisellä yhteistyöllä sekä osaamistasolla suurin merkitys

Agilityssa ohjaajan ja koiran täydellinen fysiikka ei riitä, jos koirakolla on puutteita lajitaidoissa, osaamisessa tai yhteistyökyvyssä. Sen vuoksi molempien fysiikkaharjoittelu on tärkeää oheisharjoittelua lajiharjoittelun rinnalla.

Kauden -17-18 Agilityurheilijat-tiimissä eli ”AUT:issa” opastettiin, kuinka koirakko voi kehittää nopeutta ja räjähtävyyttä

 

Agility on urheilua ja urheiluun kuuluu oheisharjoittelu lajiharjoittelun rinnalla.

AUT1718-tiimissä käydään kauden (elo-toukokuu) aikana läpi, mistä koirakon fyysisen kunto koostuu, kuinka sitä ja sen eri osa-alueita kehitetään ja annetaan harjoitusohjelmat niin koiralle kuin ohjaajallekin lähipäivien välille.

Kehittymistä seurataan ja jokaista koirakkoa viedään eteenpäin yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Kausi potkaistiin käyntiin elokuussa ja jo nyt tiimiläiset ovat huomanneet kehitystä paitsi omassa, niin myös koiransa liikkumisessa ja ratasuorituksissa.

Oheisharjoittelun hyödyt

  • Tapaturmariskin pienentäminen ja vammojen ennaltaehkäisy
  • Lajitreenin laadun parantaminen:
    • kun esimerkiksi kehonhallinta koiralla on riittävä ja se pystyy suorittamaan käännöksen radalla hyvin, ei sen kanssa tarvitsekaan treenata 20 toistoa samaa ohjausta, vaan koira pystyy muokkaamaan oman suorituksensa välittömästi suhteessa ohjaajan toiminnan muutokseen
    • ohjaajan kunto riittää tekemään ratatreenien viimeisenkin vedon täysillä
    • ohjaajan reaktiokyky ja liikkumisnopeus riittää sujuvaan ohjaukseen
  • Suorituskyvyn lisääminen

Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, niin monesti ajatellaan ettei ohjaajan tarvitse kehittää omaa fysiikkaansa, sillä koiran voi aina kouluttaa todella taitavaksi.

Taitavia koiria ja koirakoita pystyi seuraamaan muutama viikko sitten Agilityn MM-kisoissa. Karkeasti voimme kuitenkin väittää, että 90 % ohjaajista todellakin juoksivat jokaisella radalla täysillä.

Voisiko prioriteettijärjestys kokonaisuutena mennä esimerkiksi niin, että koulutetaan:

  1. Koiran esteosaaminen
  2. Koiran fysiikka
  3. Koirakon lajitaidot ja yhteistyö
  4. Ohjaajan fysiikka

Mitä ja miten: ohjaaja

Hyvä kestävyyskunto, riittävä liikkuvuus, hyvät liikehallintataidot ja hyvä lihasvoima riittävät jo todella pitkälle agilityohjaajan fysiikassa.

Kun fyysisen kunnon pohja edellä mainittujen osa-alueiden kohdalla on kunnossa, voi harjoitteluun lisätä nopeutta kehittävää harjoittelua.

Esimerkkejä ohjaajan nopeutta kehittävistä harjoitteista:

  • Kiihdytyksiä tasaisella, mäkeen tai vastuksen kanssa
  • Suunnanvaihtoharjoitukset
  • Ketteryys- ja kääntymisharjoitukset
  • Ohjauskuvioiden harjoittelu (taito)
  • Hyppely- ja loikkaharjoitukset (kimmoisuus)
  • Kuntopallonheittelyt + lihaskunto
  • Maksimivoimaharjoittelu

Nopeusharjoittelu edellyttää riittävää liikkuvuutta, liikekontrollia sekä oikeaa ja turvallista liikkeen suoritustekniikkaa. Fysiikkavalmentaja ja/tai fysioterapeutti voi auttaa sinua kehittämään fysiikkaasi nousujohteisesti oikeaan suuntaan turvallisesti huomioiden yksilölliset vaatimukset.

Urheiluun ja liikunnan harrastamiseen liittyy aina riskejä. Kannattaakin reagoida heti, jos jokin paikka kipeytyy rasituksesta tai esimerkiksi palautuminen on hidasta.

Akuutti urheiluvamma tai rasitusvamma ovat esteitä tai ainakin hidasteita täysipainoiselle harjoittelulle.

Mitä ja miten: Koira

Jos fyysinen harjoittelu on koiralle uutta, ei nopeusharjoittelu ole ensimmäinen, josta kannattaa lähteä agilitykoiran kanssa liikkeelle.

Agilitykoiran nopeusharjoittelun suunnittelu kannattaakin aloittaa miettimällä omia tavoitteita, onko tavoite lajin huipulla vai hupiharrastamisessa koiran kanssa?

Jos tavoite on harrastaa turvallisesti, todennäköisesti koirallesi riittävät spurttailut toisten koirien kanssa tai silloin tällöin koiran metsässä juokseminen vapaana.

Tällöin koira harjoittaa kiihdytyksiä ja nopeita käännöksiä, joita se suorittaa myös korkeammassa vireessä agilityradalla ja näin niistä tulee turvallisempia suorittaa.

Jos tavoitteet taas ovat kilpailujen korkeimmalla korokkeella, lähdetään avaamaan tarkemmin koiran ratasuoritusta – mikä on sitä eniten hidastava tekijä.

Voit lähteä pohtimaan, mihin koirasi sekunnit hukkuvat ratasuorituksessa seuraavien kysymysten avulla:

  • Hukkuuko aikaa hitaisiin kiihdytyksiin?
  • Valahtavatko käännökset ja onko niissä puolieroa?
  • Onko koiran suoranopeus hyvä?
  • Onko hyppääminen tehotonta, onko hyppy- tai juoksutekniikassa ongelmaa?
  • Onko esimerkiksi yksittäinen estesuoritus hidas
  • Onko koiran vire ja motivaatio suorituksen kannalta optimaalinen?

Ennen nopeusharjoittelun aloittamista on tärkeä selvittää eläinfysioterapeutin tai eläinlääkärin kanssa, ettei koirasi kehossa ole ongelmaa tai kipua, jonka vuoksi se itse rajoittaisi omaa ratasuoritustaan.

Tämä tulisi tehdä myös aina, jos ongelma on uusi. Kun terveydellisten ongelmien mahdollisuus on pois suljettu, voi eläinfysioterapeuttisi suunnitella koirallesi yksilöllisen nopeusharjoitteluohjelman, jota voitte lähteä koirasi kanssa toteuttamaan.

Eläinfysioterapeutti osaa myös jaksottaa harjoittelua niin, että se etenee progressiivisesti ja koirasi kehittyy tasaisesti ja turvallisesti samalla ehkäisten koiran ylikuormittuminen.

Mikä voi hidastaa koiraa?

Ongelmat nopeudessa saattavat johtua hyvin monesta asiasta. Yksinkertaisimmillaan ongelma on harjoituksen puutteessa, esim. koira ei tee arjessakaan kiihdytyksiä.

Usein nopeutta saattavat rajoittaa koiran lihasepätasapaino, lihasten voimantuotto-ominaisuuksien heikkous, hermolihasjärjestelmän toiminta, kehonhallinnan heikkous, tai puutteet esteosaamisessa (esimerkiksi koira ei ole varma puomin alastulon vaatimuksesta ja hidastaa jo hyvissä ajoin saadakseen ohjaajaltaan parhaan mahdollisen avun suoritukseen).

Verrattaessa koiran ja ohjaajan suoritusta nopeuden osalta, korostuu koiran suorituksessa lajitaidon merkitys.

Tästä syystä pelkällä tasaisella alustalla tapahtuvalla kiihtyvyysharjoittelulla ei vielä päästä agilityssa kovin pitkälle. Koiran suoritusaikaan vaikuttaa nopeuden osalta mm. seuraavat tekijät:

A-este:

  • A-esteelle kiipeäminen (maksimivoima)
  • Alastulolla jarruttaminen / askelten kohdistaminen kontaktialueelle

Pujottelu:

  • Painonsiirrot etujalkojen välillä (1 etujalka/puoli tekniikassa)
  • Ponnistaminen selkä taipuneena

Keinu ja puomi

  • Liikkuvalla alustalla jarruttaminen
  • Kiihdyttäminen/ nopea eteneminen kapealla alustalla ja kontaktialueeseen askelten kohdistaminen

Putki

  • Epätasaisella/vinolla ja mahdollisesti liikkuvalla alustalla juokseminen

Ohjaajan toimintaan reagoiminen

  • Oikea-aikaisuus
  • Irtoaminen
  • Itsenäisyys esteillä

Agilitykoiran nopeuden harjoittaminen

Esimerkkejä koiran nopeutta kehittävistä harjoitteista:

  • Lyhyet spurtit ylämäessä
  • Vetoharjoittelu
  • Räjähtävyyttä vaativat hyppyharjoitteet
  • Hyppytekniikka
  • Vesijuoksu, erityisesti vetovaljaissa tehtynä tehostaa koiran liikkeen työntövoimaa (McGowan, ym. 2012, 70).
  • Nopeutta kehittävät leikit, noutaminen ja lelun jahtaaminen kehittävät koiran ja omistajan yhteenkuuluvuuden tunnetta samalla nopeutta harjoittaen. (McGowan, ym. 2012, 70).
  • Liikkuvuusharjoittelu ja venytykset
    • Erityisesti hamstring-lihakset ja takajalkojen lähentäjien venytykset (taka- ja sisäreisi)
  • Tasapaino-, kehonhallinta ja proprioseptiikkaharjoittelu
    • Esimerkiksi tasapainotyynyillä ja puolipalloilla


On silti hyvä muistaa, että vaikka spesifi nopeusharjoittelu kuuluisi tärkeänä osana tavoitteellisesti treenaavien koirakoiden oheisharjoitteluun. Jos tavoitteesi on “vain” harrastaa agilitya omaksi ja koirasi iloksi, se ei useinkaan ole ensimmäinen askel, mistä lähteä liikkeelle oheisharjoittelua suunniteltaessa.

Tekstin on kirjoittanut: Rosa-Maria Ikäheimonen ja Ulla Tuomi

 

Tekstissä käytettyjä lähteitä:

Kirjallisuus:

Hämäläinen K, ym: lasten ja nuorten hyvä harjoittelu, 2016.

Mero A, ym.: Huippu-urheiluvalmennus, 2016.

Millis, D. & Levine D.  2014. Canine Rehabilitation and Physical Therapy. Saunders.

Mursu, Jaakko: luentomateriaali kurssissa ”Urheiluravitsemuksen perusteet” 2016.

Zink, M.C. & Van Dyke, J.B., 2013. Canine Sports Medicine and Rehabilitation. Wiley- Blackwell.

Internet:
www.terveurheilija.fi

Vastaa